Koulupudokkuus nuorten kokemana - "Kaikki mun luokkalaiset valmistu viime keväänä"

Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä koulupudokkuuden vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu nuorten syrjäytymisestä ja koulupudokkuudesta tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata nuorten omakohtaisia kokemuksia koulupudokkuudesta sekä tukipalveluista. Opinnäytetyössä etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisia näkemyksiä ja kokemuksia nuorilla on peruskoulun keskeytymisestä ja sen syistä? Millaisia kokemuksia nuorilla on tukipalveluista peruskoulun aikana ja sen jälkeen? Aihe on ajankohtainen ja tärkeä sekä oppivelvollisuuden laajenemisen että COVID-19-pandemian takia. Nuorten kokemuksia kuulemalla ja kuvaamalla voidaan kehittää palveluita vastaamaan heidän tarpeisiinsa paremmin. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Suomen Diakoniaopisto ja toteutusympäristönä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa 18–29-vuotiasta nuorta, jotka suorittivat kesken jääneitä peruskouluopintojaan Vamos Peruskoulustartissa. Vamoksessa nuoret voivat suorittaa peruskoulun oppimäärää rauhallisessa, joustavassa ja tukea tarjoavassa oppimisympäristössä, jossa kannustetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Haastattelut sisälsivät runsaasti nuorten kokemuksia koulunkäynnin vaikeuksista ja peruskoulun keskeytymisestä. Haastateltavat toivat esiin koulupudokkuuden taustatekijöinä etenkin koulukiusaamisen, irrallisuuden, mielenterveyden haasteet, sopeutumisongelmat sekä oppimisen ja keskittymisen haasteet. Aineistossa näkyi myös COVID-19-pandemian aiheuttamien rajoitusten vaikutuksia nuorten opiskeluun ja elämään. Haastatellut nuoret pitivät peruskoulun aikana tarjottua tukea riittämättömänä ja suppeana. Aineistosta nousi esiin myös avun hakemisen ja vastaanottamisen esteitä, kuten luottamuspula, häpeä ja pelko. Vamos Peruskoulustartissa nuoret kokivat saavansa tarvitsemaansa tukea. Nuoret näkivät tulevaisuutensa varsin valoisana ja heillä oli sekä jatko-opinto- että urasuunnitelmia. Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että koulupudokkuutta voidaan ehkäistä tukemalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, kohtaamalla nuoret yksilöinä sekä tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia peruskoulun suorittamiseen. Lähivuosien tärkeitä tutkimuskohteita ovat oppivelvollisuuden laajentamisen sekä COVID-19-pandemian pitkäaikaisvaikutukset nuorten hyvinvointiin ja koulupudokkuuteen